Palvelut ja henkilöstö keskiöön

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulevat valtuutetut joutuvat kovan paikan eteen. Heidän tehtävänään on korjata Siun soten tekemät virheet ja rakentaa aluetta yhdenvertaisuuden pohjalle.

Ensisijaisesti suuntaa on muutettava siten, että palvelut ja henkilöstö ovat toiminnan ja kehittämisen keskiössä. Toiminta-alueen laajuus asettaa tiettyjä haasteita, samoin palveluiden monimuotoisuus, mutta ne eivät ole ylitse pääsemättömiä.

Yksinkertaistettuna palvelut ovat sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja pelastuspalvelut. Kukin näistä pitää sisällään moninaisia osa-alueita.

Palvelut tulee saattaa sille tasolle, että niitä tarjotaan koko alueella yhdenvertaisesti. Ei ole oikein, että joillakin alueilla neuvola- tai kouluhammaslääkärikäynteihin menee koko päivä. Liikkuvien palveluiden verkostoa pitää kehittää.

Riittävien palveluiden tarjoaminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja asiakastyöhön. On hyvä tiedostaa, että jo pelkästään vuoden 2022 alussa voimaan tulevan lastensuojelulain perusteella sosiaalityöntekijöitä on palkattava lisää. Tarvetta lisäresursseihin on eri ammattiryhmissä ja joka toimialalla.

Hyvinvointialuetta rakennettaessa ei pidä rakentaa hallintohimmeleitä, joista on pelkästään huonoja kokemuksia. Erilaiset lautakunnat tarkoittaisivat sitä. Yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää, mutta sitä ei saa toteuttaa työntekijöiden ylitse.

Tiivis vuorovaikutus valtuutettujen ja henkilöstön välillä, johon asiakastyötä tekevät pääsevät aktiivisesti osallistumaan, on alueen rakentamisen ja kehittämisen a ja o. Valittavista aluevaltuutetuistahan harva on sote-alan asiantuntija, ja alueet ovat asiantuntijaorganisaatioita. Tällöin henkilöstön asiantuntemusta on hyvä hyödyntää.

Jo toimivia hyviä käytäntöjä tulee kehittää, ei purkaa. Keskisellä alueella toimii esimerkiksi perhekeskusverkostoja. Valtuutettujen kannattaa tutustua olemassa oleviin yhteistyömuotoihin.