keskiviikko 29. marraskuuta 2023

Raja kiinni

Suomen hallitus pisti itärajan kiinni. Idästä on tulossa meille turvallisuusuhka, joka pakottaa näin järeisiin toimiin.

Hallitus tuntuu olevan valmis jopa oikeusloukkauksiin ja lakien "uudelleen arviointiin". Niin rajaa hipoen sen päätökset tässä ja muissakin asioissa menevät. 

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kun esti ensin koko itärajan sulkemisen, niin persut uhosivat erottavansa hänet. Valtuudet eivät tainneet riittää. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti hyväksyi uuden päätöksen, kun se oli rajattu riittävän lyhyeen aikaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz mesosi Puumalaisen päätöksen jälkeen, että se oli virhe. Perustuslakivaliokunta on hänestä ylin laillisuusvalvonnan elin. Hän on vääträssä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on riippumaton, ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen rinnalla Oikeuskanslerin tehtäviä hoitavat myös presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen. (Lähde valtioneuvoston nettisivut.)

Uskon asiantuntijoita, että Venäjä "toimittaa" ihmisiä Suomen rajalle. Mietin vain, millainen uhka nämä henkilöt oikeastaan ovat maallemme. Ministerit Orpo ja Rantanen ovat todenneet, että kyse ei ole henkilömäärästä. Kyse on heidän mukaansa turvallisuusuhasta. 

Missään vaiheessa ministerit eivät ole vaivautuneet avaamaan, millainen turvallisuusuhka näistä ihmisistä Suomelle on. Maahan tulleiden joukossa ei ainakaan tiedotusvälineiden mukaan ole kyse Wagnerin sotilaista tai muista "hirviöistä", joista muun muassa Jussis Halla-Aho kirjoitti.

Ministerit eivät ole kertoneet muista kuin epämääräisistä tiedustelutiedoista. En ole missään vaiheessa huomannut, että kansainväliset tahot, jotka näitä tiedustelutietoja jakavat, olisivat asiasta tiedottaneet.

Onko hallituksen tarkoituksena pelotella kansalaisia? Onko kyse persujen märän unelmn toteuttamiseta, kun edes jokin raja saadaan suljettua`? Huolestuttavaa on, että kaikkien puolueiden ministerit eivät saaneet tietoa hallituksen sisältä vaan medista. Mitä tämä kertoo hallituksen työskentelystä?

Jotta ei jäisi epäselväksi, en hyväksy Venäjän toimia. Kysyn vain, ovatko hallituksen toimet silti oikeansuhtaisia, vaikka oikeuskansleri Pöysti on ne hyväksynyt. Mikä on se turvallisuusuhka, josta ministerit puhuvat? Kansalaisilla on oikeus tietää.

perjantai 24. marraskuuta 2023

Sähköä ja sen siirtoa

Sähkö ja sähkön siirto ovat välttämättömiä meille kansalaisille. Kyse on perushyödykkeestä. Se maksaa ja se saa maksaa, mutta ei liikaa.

Sain laskun lokakuun kulutuksesta ja siirrosta. Loppusumma ei ollut huimaava: 77,31 euroa. Ihan kohtuullinen viime vuoden vastaavaan aikaan, jolloin kokonaissumma oli 156,13 euroa. 

Jo viime vuonna pyrin säästämään sähköä mahdollisimman paljon. Tänä vuonna se on onnistunut paremmin kiitoa lauhan kelin.

Tämän vuoden lokakuun laskussa kulutuksen yhteishinta oli 18,69 euroa, sähköveron 4,12. Loppusumma kattaa sähkön siirron kaikkine kiemuroineen.

Vertasin sähkön siirron hintaa pariin edelliseen vuoteen. Yllätyin. Siirtohinta on noussut vuodesta 2021 vain parisen euroa. Ei siis paha.

Miten säästö on ollut mahdollista? Varaavan takkauunin avulla. Jouduin tietenkin maksamaan puist, mutta inta ei ollut kovin suuri. Useamman kymmenen euron säästö tuli silti.

sunnuntai 19. marraskuuta 2023

Uskomaton seurapiirirakko

Hyvä lukija, älä säikähdä. En aio kuvailla virtsarakkoni toimintaa. Kirjoitan kaveristani Jäbästä.

Se on osoittanut, että sillä on uskomaton seurapiirirakko. Myös silloin, kun minä olen ainoa sen seurapiiriin kuuluva olento.

Kahtena lauantaina on käynyt niin, että Nukkumatti ei ole pääsätnyt minua pois unten mailta vasta kuin myöhään. Olen kyllä pistäytynyt aikaisin aamulla vessassa, mutta mennyt takaisin sänkyyn tarkoituksenani vähän loikoilla ja rapsutella jäbäräistä.

Molemmilla kerroilla, siis kahtena lauantaina, kävi niin, että pää painui väkisin tiukasti tyynyyn ja silmät kiinni. Välillä havahduin ja yritin nousta ylös, mutta uni vain veti puoleensa. Enkä edes ollut sairaana.

Mitäpä tämä kaverini Jäbä tekikään? Nukkui, kävi välillä jossakin ja palasi viereen. Tarpeillaan se oli käynyt edellisenä päivänä viimeisimmän kerran joskus iltakahdeksan tienoilla.

Kun lopulta pääsin irti Nukkumatin otteesta, kello oli jo (ilkeäntö kerota) yli kymmenen ja toisella kerralla peräti yli yhdentoista. Siis aamupäivällä. Nukkumaan olin mennyt kumpanakin edeltävänä perjantaina kymmenen aikaan (illalla).

Onneksi tilanne ei jatkunut tällä viikolla samanlaisena. Eikä kaverini Jäbä menettänyt luottamustaan minuun. Se uskoo ja tietää, että hitaista aamuista pitävä nahkamutsi selviytyy johonkin aikaan päästämään ulos. Se jaksaa sinnitellä seurapiirirakkonsa voimin.



maanantai 13. marraskuuta 2023

Anoin rahaa

Anoin rahaa joulukuulle. Ihan vähän vain, ja laillisesti. Anomukseni kyllä hyväksyttiin, mutta rahaa ei taida tullakaan, jos uuteen verokorttiin on uskominen.

Tänä(kin) vuonna olen ostanut palveluja, jotka oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Maksamani yhteissumma ylittää maksurajan yli sadalla eurolla. Siksipä päätin hakea vähennystä joulukuun verotukseen. Helpottaa verottajaakin, kun ei tarvitse takaisin maksella.

Yllätykseni oli suuri, kun sain kuntien eläkevakuutusyhtiöltä Kevalta viestin uudesta verokortistani. Veroprosentti oli säilynyt ennallaan.

Vertailin edellistä ja uutta verohallinnon päätöstä. Mitkään tulot ja maksut eivät olleet muuttuneet. Paitsi tämä kotitalousvähennys, jonka pitäisi laskea veroprosenttiani joulukuuksi kuutisen prosenttia.

Onneksi on mahdollisuus ilmaista tyytymättömyyttä päätöksestä. Koska aikaa ei ole liikaa, en tee valitustani kirjallisesti, vaan puhelimitse. Se kun on ohjeen mukaan mahdollista. Näin saan hyödyn joulukuun eläkkeessä, eikä se jää lopulliseen verotukseen palautuksena.

Ihan jännittää, mikä meni pieleen. Päätöksessä näkyy selvästi, että hakemani vähennys on hyväskytty sellaisenaan.


torstai 9. marraskuuta 2023

Kauniita sanoja

Kuuntelin tänään osan eduskunnan kyselytunnista. Välillä jouduin ravistamaan päätäni. Kuulinko oikein? Kauniita sanoja ilman oikeaa sisältöä. Tässä muutama kommentti.

Työministeri Arto Satonen (kok) hehkutti tämän hallituksen mantraa. Leikataan tuista, jotta saadaan lisää työllisiä. Miten hokkuspokkustemppu onnistuu? Ei kuten on suunniteltu. Järjestyksen pitää olla toinen.

Ensin pitää saada niitä työpaikkoja. Pitää saada oikea työntekijä ja oikea työ kohtaamaan toisensa. Sitten voi harkita tukien leikkauksia. Tosin aina on tuen tarpeessa olevia. Kaikki eivät syystä tai toisesta saa tai löydä työtä, pysty työhön. Ja ilman omaa syytä. 

Mutta kun Orvon hallitus saa 100 000 uutta työpaikkaa, niin tukien yhteissumma pienenee, ja jäljelle jääville työttömille voidaan maksaa ihmisarvoista tukea. Eikä maksa yhtä paljon kuin aiemmin.

Sosiaali- ja terveysministeri (ps) Kaisa Juuso vastasi lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa koskevaan kysymykseen. Hänestä on hyvä, että ikäraja lasketaan "vain" 23 vuoteen nykyiseen 25 vuoden sijaan. Edellinen hallitus nosti sen 21 vuodesta 25:een.

Juuson mielestä olemassa olevat aikuissosiaalityön palvelut ovat riittävät. Niinhän sitä asiaa tuntematon ja ymmärtämätön luulee.

Aikuissosiaalityössä, kuten sosiaalipalveluissa yleensäkin, on valtava työvoimapula. Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita voisi verrata erityislapsiin. He tarvitsevat erityistä tukea. Heidän elämänsä on ollut rempallaan, ja sen kasaaminen vie aikaa.

Tarvitaan erityistyöntekijöitä, jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeet ja osaavat ohjata heitä. Ja heillä pitää olla aikaa. Aikuissosiaalityö on laaja kenttä jo muutenkin. Jälkihuollon asiakkaat ovat kyllä sen palvelujen piirissä, mutta "yleinen" aikuissosiaalityö ei riitä.

Kaikki asiakkaat eivät välttämättä tarvitse pitkäaikaista tukea, mutta heidän ei olekaan pakko sitä vastaanottaa.

Juuso hehkutti nuorten mielenterveyden terapiatakuuta, joka on kirjattu hallitushjelmaan. Nekin olivat kauniita sanoja. Takuu on, mutta ei rahaa sen toteuttamiseen.

Aukaisu suunsa myös sosiaalitukiministeri Sanni Gran-Laasonen (kok). Hänen puheisiinsa en jaksa puuttua. Hän ei todellakaan ole penaalin terävin kynä.


lauantai 4. marraskuuta 2023

Törhöilyä

Elokuvaohjaaja Lauri Törhönen väitteli tohtoriksi Lapin yliopistossa. Vastaväittelijänä oli filosofi Esa Saarinen.

Väitöskirjan otsikko kuuluu: "Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit, etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet." Työ on saanut paljon kielteistä kritiikkiä.

Minä en ole lukenut sitä, tuskin luenkaan. Osaamiseni ei riitä sen arviointiin tieteellisenä ja/tai taiteellisena väitöskirjana. Siksipä tukeudun tiedotusvälineistä (lähinnä Yle ja Helsingin Sanomat) löytämiini ja kuulemiini pohdintoihin.

Vaikuttaa siltä, että Törhönen on törhöillyt enemmän kuin paljon. Väitöskirja ei täytä siltä vaadittuja kriteereitä. Ei ole teoriaa, lähteet ovat puuttelliset, taiteellinen osuus puuttuu, ohjaajat, esitarkastajat ja vastaväittäjä ovat eri aloilta. He eivät edusta taiteita. 

Kustoksena (väitöstilaisuuden valvojana) toiminut ohjaaja professori Kaarina Määttä on todennut, että työ ei täytä tieteellisiä kriteereitä. Taiteellisiin kriteereihin hän ei puutu.

Käsittämätöntä on, että esitarkastat saattavat olla jäävejä tehtäväänsä. He ovat olleet mukana alkuperäisessä tutkimuksessa, joka on osa väitöskirjaa.

Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Lauri Törhösen väitöskirja ja sen hyväksyminen ovat mainehaitta Lapin yliopistolle. Saa nähdä, hyväksyykö tiedekunta työn vai hylkääkö.


torstai 2. marraskuuta 2023

Jäbän jorinat - Maailmankirjat sekaisin

Olen ollut ihmeissäni kohta viikon verran. Meillä asiat eivät ole menneet entiseen tapaan. Miksi, miksi?

En saa ruokaani silloin, kun minulla on nälkä. En pääse nukkumaan (meidän yhteiseen) sänkyyn, kun minua nukuttaa. Jopa aamuisin pitää odottaa, että nahkamutsi selviytyy päivään.

Se kailottaa kaikille, miten ihanat nappisilmät minulla on. Ei niillä kuitenkaan ole mitään vaikutusta miettiessäni: tahdon kotiin nukkumaan, oman peiton alle uinumaan, turhaan tässä näin nyt istutaan ja torkutaan.

Tuota Kirkan laulua se nahkamutsikin  hoilottaa, mutta ei halua ymmärtää sen kertomaa. Ei ainakaan, kun minä yritän viestittää.

Kyllä, kyllä, on se minulle selityksiä antanut. Nyt ei ole enää kesäaika. On talviaika, jota myös (oikeammin) normaaliajaksi kutsutaan. Kelloja on siirretty kohti kesää.

Hyvänen aika, miten kohti kessäa! Se on edessä ja takana. Eikös se tarkoita, ettei siirretä mihinkään suuntaan.

Hyvät ihmiset! Antakaa minulle armoa! Päättäkää jotain pysyvää, olipa se sitten normaali-, talvi- tai kesäaika. Kunhan me koirat saamme ruokamme ja pääsemme nukkumaan aina biologisen rytmimme mukaisesti.