Ensimmäinen uuden vuoden vaihde on vietetty Jäbän kanssa. Jäbäräinen yllätti minut. Se ei ole mikään paukkuarka.
Jäbä on ensimmäinen tätä laatua koirakatraassani. Kaikki aiemmat kuusi kultaistanoutajaani ovat tavalla tai toisella osoittaneet pelkäävänsä ilotulituksia ja paukkupommeja.
Jäbä rekisteröi ne. Höristeli vähän korviaan ja katsoi kummissaan väriloistoa. Kun se huomasi, että en reagoinut ilotulituliksiin, niin sekin otti lunkisti. Okei, tämä kai kuuluu tähän hetkeen. Ja se jatkoi keppien järsimista ja auttoi lumitöissä.
Oli vähän riskaapelia olla ulkona sen kanssa, kun kuudelta alkoi räiske ja paukunta. Olin kuitenkin varautunut siihen, että menemme pikaisesti sisään. Siihen ei ollut tarvetta ilotulituksen vuoksi.
Tämä helpottaa niin Jäbän kuin minunkin elämää. Ei tarvitse olle uutena vuotena koko ajan varpaillaan, pistää kaikkia vehoja kiinni ja saada aikaan meteliä joko televisiosta tai radiosta. Televisio on muuten parempi, kun siinä on kuvaa, joka liikkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti