Tervehdys kaikille! Täytän tänään yhdeksän viikkoa! Kaksi päivää sitten täytin kaksi kuukautta. Tuumattiin tuossa emännän kanssa, että joulukuusta alkaen emme laske enää viikkoja vaan pelkästään kuukausia. On helpompaa. Ja olenhan jo silloin aika iso poika.
Kaikenlaista on ennättänyt sattua ja tapahtua. Ollaan käyty yhdessä kävelyllä. Jaksan jo kulkea melko pitkän matkan. Olen emännän turvamiehenä, kun se hakee aamuisin päivän lehdet. Kukaan ei uskalla ryöstää niitä, kun olen mukana.
Joskus emäntä kutsuu minua vikurivarsaksi. Ihan en ymmärrä sanan merkitystä, mutta jotenkin se liittyy kävelyillä käymiseemme ja siihen, kun minä vikellän puolelta toiselle, taakse ja eteenpäin.
Olen kuullut, että kylällämme on lajitovereita. Sitä emännän ei ole tarvinnut kertoa. Kuulenhan minä itsekin, kun haukkuvat. Postia hakiessamme yhden talon pihassa koirankopin katolla häntäänsä heiluttaa jokin koira. Emme ole vielä tajunneet sen rotua. Voi olla moniro. Oikeat pystykorvan elkeet sillä kyllä on.
Yhden rivitalon pihassa tuonne vähän alaspäin länteen taisi olla aikamoinen koirien taistelu. Haukkuivat ja ärisivät ja kiljuivat niin kovasti. Sitten tuli niiden emäntä ja karjaisi "hiljaa". Siihen loppui se räksytys. Toistaiseksi.
Läheltä en ole päässyt vielä tapaamaan kylän muita koiruuksia. Ollaan oltu väärään aikaan tien päällä. Kerran näin kolme koiraa kaukaa. Olivat menossa pois päin, niin ei jääty odottelemaan.
Perjantaisin meillä on punnituspäivä. Emäntä käy ensin vaa'alla ja tarkistaa, miten on painon käynyt minun tultua taloon. Sitten se ottaa minut syliin ja me mennään yhdessä sille punnituslaitteelle. Se kehuu minua. Olen kasvanut hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti