Ollaan käyty emännän kanssa kävelemässä. Pelkäsin etukäteen, että mennään kovaa kuin höyryveturit. Ei olla menty. Saan haistella ja nuuskia pientareita. Taitaa tällä kylällä olla paljon lajitovereita. Ainakin haisee sille.
Eilen kun haettiin postilaatikosta aamun lehdet, niin mentii ison tien yli. Vähän jänskätti, kun autoja ajoi paljon ohi. Sitten ne oikeastaan kiinostivat. Piti ihan istua ja katsella, miten komeita ne ovat.
Talvi taitaa tulla. Traktori pisti maahan punaisen-oransseja keppejä. Emäntä sanoi niiden olevan aurauskeppejä. En vielä tiedä, mitä auraaminen tarkoittaa. Toivottavasti ei mitään pahaa.
Traktori kiinnosti minua. Kun se pysähtyi kohdalle, minunkin piti pysähtyä. Oli se niin iso, niin iso. Katseltiin emännän kanssa yhdessä tienvierusnurmikolla. Mentiin vähän kauemmas itse tiestä.
Silti siellä tuli tyhmä auto. Meidän takaa. Ajoi varmaan tahallaan tosi kovaa, niin että meinasi kaataa emännän. Ei se auto ajanut enää tiellä, vaan tien vieressä.
Jos se olisi ajanut hiljaa tai pysähtynyt, että pääsee paremmin meistä paremmin ohi, se olisi ollut aika hieno auto. Nyt se oli minusta ruma. Tosi ruma. En tykkää yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti