Järjestin eilen ravintola Roustissa 50+1 omaa juhlapäivääni. Kyseessä ovat 51-100-vuotissyntymäpäivät ja eläköitymisjuhla. Seuraavia isoja juhlia saa odottaa kunnes täytän 101 vuotta tai menen naimisiin.
Koska olen laiminlyönyt omia sukulaisiani, kutsuin paikalle sisarukseni perheineen. Kaikki eivät valitettavasti päässeet, mutta ainahan näin on, kun kyseessä on iso porukka.
Täysi-ikäisiä meistä oli 13. Minun ikäpolvestani meitä oli kaksi, seuraavasta yhdeksän ja sitä seuraavasta, kolmannesta, kaksi. Siitä kolmannesta ikäpolvesta alaikäisiä oli viisi. Ikäjakauma meillä oli reilusta vuodesta vähän yli 66 ikävuoteen saakka.
Minä nautin sen porukan seurasta, jotenkin enemmän kuin aiemmin. Liekö syynä ollut se, että että aiempina vuosina tavatessamme olin väsynyt, oli jonkinlainen stressi päällä. Nyt minä Partsu pahalainen olin rentoutunut, nautin elämästä, eläkeläisen vapaudesta.
Luulen, toivon, että ennätin vaihtaa edes muutaman sanan jokaisen kanssa. Ipanat ovat ihania. Totesin sen jälleen kerran. Myös ne isommat, kaikenikäiset.
Minulla oli mukava jutteluhetki vanhimman sisareni vanhimman pojan vanhemman pojan kanssa. Sain kuulla hän opiskelustaan, työstään, asumisestaan, tulevaisuuden suunnitelmistaan. Tämä nuori herrasmies kyseli myös isotätinsä kuulumisia!
Kun pienimmät "villiintyivät" juoksentelemaan, mitä isommat lapset tekivätkään! Kaikki kolmetoistavuotiaista viisitoistavuotiaaseen innostuivat leikistä. "Vanhan" sydäntä lämmitti! Onneksi ainakin osa lapsista saa olla vielä lapsia.
Illan päätteeksi pääsin vielä saattamaan nuorta miestä. Tarjosin kyydin sisareni tyttären avomiehelle, kun heillä ei ole autoa. Hän kyllä sanoi, että hänen kaverinsa on lähtövalmiina. Lähdimme kuitenkin samalla autolla.
Vasta kotonani tajusin, että nuorilla miehillä saattoi olla muita suunnitelmia, mutta tämä saattamani nuori mies ei rohjennut sanoa sitä lapsensa isotädille. Ups! Toivottavasti en pilannut heidän kummankin iltaa.
Ja mikä sitten oli Roustin ruokalista näille juhlille? Ruokalistan laati Veera ja ruoan valmisti Miika, mikäli ymmärsin oikein.
Alkupalaksi vihreää salaattia, sienisalaattia, perunasalaattia, savukalaruisnappeja, talon leipää ja levitettä. Ja sitten vielä hiivatonta ruisleipää.
Pääruokana oli Roustin ylikypsää porsasta, punaviinikastiketta sekä paahdettuja kasviksia ja pottuja.
Jälkiruoka ei kalpene herkullisuudellaan: vaniljapannacottaa, sokeroitua puolukkaa ja kinuskia sekä lisäksi kahvia tai teetä.
Yllä on vain osa hienoista koko illan makupaloista, kun puhutaan ihmisten kohtaamisista ja ruoasta.
Kiitos teille kaikille! Olette rakkaita, myös te, jotka ette päässeet mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti