Olin ajatellut, että en kirjoita tästä erään tuttavani kuolemasta. Hän oli syntynyt samana vuonna kuin minä. Nyt tuntuu, että on jotenkin pakko. Siitäkin huolimatta, että olen vaivannut ystäviäni tämän asian tiimoilta.
Tuttavani, jonka tunsin nelisenkymmentä vuotta ja jonka kanssa olimme välillä jopa ystäviä, menehtyi viikonloppuna liikenneonnettomuudessa. Vaikka emme enää pitäneet yhteyttä vähään aikaan, niin silti hänen kuolemansa tuntui pahalta, järkytti.
Sain tietää asiasta toissapäivänå. Sen jälkeiset kaksi yötä olen nukkunut huonosti.
Halusin päästä asian yli. Siksi tänään, kaupungissa käydessäni, ajoin sen paikan ohitse, jossa tuttavani kuoli. Täysin tapojeni vastaisesti.
Luulen, että nyt olen sinut asian kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti