Joillakin ihmisillä on suorastaan inhottava tapa todeta, että ei tässä ole paljon kaloreita, kun he tarjoavat esimerkiksi kahvileipää.
Kun kuulen tämän toteamuksen, minulle nousevat sarvet päähän, kulmahampaiden tilalle kasvavat syöksyhampaat ja alan mylviä mielessäni kuin raivostunut härkä.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tehdään ja tarjotaan vähäkalorisia herkkuja. Tottahan itsekin kiinnitän asiaan huomiota, mutta en aina. Minusta ei ole laisinkaan paha asia syödä välillä kunnon kaloripommeja.
Raivostuttavaksi tuon toteamuksen tekee se, että lausahdus suunnataan aina, poikkeuksetta, meille ei niin langanlaihoille naisille ja miehille. Viestihän on, että sinä kun olet, hmm, tuollainen tukeva/lihava/läski.
Olenko minä mukamas joskus sanonut, että en halua kalorikasta suuhun pantavaa? En! Minä herkuttelen silloin, kun siltä tuntuu. Ja kun ei tunnu, en herkuttele. En tee siitä suurempaa numeroa.
Minulle esimerkiksi oikea jäätelö on vain ja ainoastaan kermajäätelö. Kaikki muut ovat feikkejä. Ymmärrän, jos joku ei voi tai halua sellaista syödä, mutta antakaa minun syödä. Ilman kommentointia!
Minulle saa edelleenkin tarjota vähäkalorista ja terveellistä. Mutta saa tarjota myös jotain "syntisempää". Ei kuitenkaan tarvitse erityisesti painottaa. Kunnioitan ihmisiä enkä valikoi. Kotonani saan olla halutessani nirso.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti