Löysinpä postilaatikostani ikävän viestin. Se oli sanomalehti Karjalaisen ja Postin yhteinen tiedote.
Maaliskuun kuudennesta päivästä alkaen Karjalainen jaetaan meillä (ja mossa muussakin paikassa) päiväpostin mukana. Viikonlopun numerot jaetaan maanantaisin.
Postin Itä-Suomen päällikön mukaan päiväposti pyritään (!) jakamaan taajamissa puoleen päivään mennessä. Epäilyttää, sillä Postin toiminta on ollut jo pitkään luokatonta juuri postilaatikoihin jaettavan postin osalta.
Samanaikaisesti Posti siirtyy meillä (ja muuallakin) joka toinen arkipäivä -jakeluun. Meillä se tarkoittaa kolmena päivänä viikossa parillisilla viikoilla ja kahtena päivänä parittomilla viikoilla.
Tästä yhtälöstä uumoilen, että pian on turha kuvitella saavansa paperilehteä edes joka arkipäivä. Siispä muutin Karjalaisen tilaukseni huomisesta alkaen digilehden tilaukseksi.
Se on ikävää. Elämä on kohta pelkkää digiä. Minä kun olen nauttinut hitaista aamuista aamupalan ja lehden parissa todella paljon. On ollut mukava käännellä sivuja, palata takaisin. Paperilehden (tai ammattikielellä printtilehden) lukee paljon tarkemmin kuin digilehden. AInakin minä.
Koska sama jakelupäätös koskee myös Helsingin Sanomia, niin sekin tulee minulle jatkossa vain ja ainoastaan diginä. Puhelimella Hesarin lukeminen onnistuu paremmin kuin Karjalaisen, kun Hesari on mahdollista lukea kokonaan myös siten, että teksti on suurempaa ilman suurentelua.
Pakko todeta: en tykkää laisinkaan. Vaikka rahaa säästyy. Mietin, ostaisinko käytetyn tabletin, niin lukukokemus voisi olla mukavampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti