Jäbä on oikea ulkoilmakoira. Ollaan puuhattu yhdessä tänään monta tuntia, sillä ilma pienestä tuulesta ja koleudesta huolimatta on ollut mainio.
Tunnustan. Jäbä oli paljon kauemmin ulkona kuin minä. Äsken yhtäsoittoa miltei neljä tuntia. Sen sisälle saaminen oli haastavaa. Se istui talon seunustalla ja tuijotteli minua, kun kutsuin sitä. Piti välillä pistää ovi kiinni, jotta se alkoi haluta sisään.
Vaikka emme me pelkästään pihassa ole, niin vaikuttaa, että jäbäräisellä riittää puhaa myös takapihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti