Keitin tänään täydellisen lohikeiton. Ainakin omasta mielestäni. Ja minullehan se on täydellinen.
Tapani mukaan selailin keittokirjoja ja seikkailin netissä. Kun olin saanut tarpeeksi vinkkejä, aloitin mestarikokkina.
Tähän keittoon en ostanut mitään vartavasten, sillä keitto piti saada kokoon niistä raaka-aineista, joita kaapeista löytyi. Ja löytyihän niitä. Muutama peruna, pari porkkanaa, sipuli, puolikas ruohosipuliruukku. Pakastimesta sulatin aiemmin uunissa paistamani kirjolohifileen.
Silppusin sipulin veitsellä ja panin sen kiehuvaan veteen, johon oli liottanut kalaliemikuution. Kuorittuani perunat ja porkkanat, paloittelin ne ja heittää humautin sipulin perään. Kokonaisia maustepippureita ei minulla ollut, joten ripaus rouhittua mustapippuria riitti. Ruohosipulin silppusin vihannessaksilla.
Olin onnistunut paistamaan kirjolohesta lähes tönkkösuolattua, joten en pannut sitä kokonaan. Suolaa ei tietenkään tarvittu, kun sitä tuli lohesta ja kalaliemestä. Saa nähdä, mitä teen sille lopulle kalalle.
Suurena valkosipulin rakastajana oli aivan pakko pilkkoa yksi kynsi pieniksi ja lisätä se keittoon.
Piti enää ratkaista, teenkö liemestä kirkkaan vai täyteläisemmän. En miettinyt kauan. Täyteläisen tietenkin. Jääkaapissa oli ruokakermaa (15 %). Kumosin kaksi kahden desin tetraa kermaa ainesten joukkoon. Näytti herkulliselta.
Kaiken kruunasi pienenpieni voinokare. Keitto oli vähän sakeahkoa, mikä teki siitä täyteläisen näköisen. Ruokajuomana oli maitoa, rasvatonta. Ihan överiksi en sentään heittäytynyt.
Tuntui hienolta, kun sain itse tehtynä kotiruoasta oikean gourmet-aterian, kolme annosta. Ei tarvinnut matkustaa Helsinkiin Savoyhin tai muuhun hienoon paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti