Aiemmin olen kehunut ihmeellistä tietotekniikkaa. Ja tottahan toki se helpottaa monia asioita, jos välillä myös vaikeuttaa.
On yksi ihminen, jolle haluan ostaa joka vuosi syntymäpäivä- ja joululahjan. Koska en ole kovin innokas kiertelemään kaupoissa enkä ole hyvä keksimään sopivia lahjoja, päädyin aineettomiin lahjoihin. (Ei mitään vuohta Afrikasta.) Ostaminen onnistuu netissä ilman liikkeestä toiseen kuljekelemista.
Konsultoin juhlasankarin äidin kanssa, mitä nämä lahjat voisivat olla. Päädyin Kino Tapion elokuvalippuun ja Hoplopiin. Ei muuta kuin ostamaan.
Aloitin Hoplopista. Kaikki alkoi hyvin. Maksuvaiheessa tuli ongelmia. Visa-maksuni ei vahvistunut. Maksoin suoraan pankkitililtäni. Vasta jälkeenpäin tajusin, että taas kerran pistin sen väärän kolminumeroisen koodin.
Sain viestin sähköpostiini ja välitin sen eteenpäin sen kummemmin tarkistamatta. Kuinka ollakaan, viestissä ei ollutkaan pdf-lippua kuten piti olla. Liitteenä oli linkki, joka toi tyhjän sivun.
Ei kun soittamaan. Lupasivat lähettää uudestaan pdf-lipun. Ei ole vielä tullut. Saa nähdä, tuleeko laisinkaan. No, jos ei tule, tulevat tuntemaan, mkä se Partsu oikein on naisiaan.
Sitten tilasin elokuvalipun. Sen onnistuin maksamaan Visalla. Ja sen pystyi lähettämään juhlasankarin äidin sähköpostiin suoraan. Mutta kuinka ollakaan. Ei se sinne mennytkään. Ja taas kännykkä käteen ja soittamaan. Lähettivät toisesta sähköpostiosoitteesta, joten tällä kertaa lippu meni perille.
Ja Hoplopin lippukin tuli kuten kuuluu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti