Olin sopinut koiratreffit eiliselle maanantaille. Tarkoituksena oli, että Jäbä ja minä tapaisimme yhden ystävistäni ja hänen Kirppu-koiransa sekä hänen lapsensa ja lapsenlapsensa Tico- ja Manu-koiran.
Ei mennyt kuin Strömsöössä! Ei!
Jälleen kerran Jäbä kieltäytyi autokyydistä. Olin ottanut edellisenä iltana sulamaan lenkin puolikkaan. Kuutioin sen ja vein osan niistä juuri takapenkille levitetylle lakanalle, jossa oli minun ja Jäbän hajuja. Osalla makkarapaloja houkuttelin Jäbän auton lähelle.
Avattu ovi ei houkutellut, vaikka muutoin herraseni tuli ulos ja alas rappusia iloisesti. Makkarat autossa - yäk! Kävelimmekin pikku kierroksen, jotta olisi ensin muuta ajateltavaa.
Ei onnistunut autoon meno. Vein jäbäräisen sisälle ja lähdin yksin. Treffit peruuntuivat, tai osittain. Minä tapasin ystäväni ja mainiot koirat.
Jäbä jäi haaveilemaan, miten saisi sisälle tupakeittiöön raivaamansa puut. Ei tarvitsisi aina odottaa, milloin emäntä päästää ulos niitä järsimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti