Valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi ehdottavansa yhden
kuukauden ylimääräistä lapsilisää, joka maksettaisiin joulukuussa.
Ehdotustaan hän perusteli arvovalinnalla.
Ylimääräisellä maksulla olisi tarkoitus tukea lapsiperheitä ja
kompensoida inflaation vaikutusta niiden taloudelliseen tilanteeseen.
Saarikko vain unohti, että tuki menisi käytännössä keski- ja
hyvätuloisille, joille tuella ei ole niin suurta merkitystä.
Pienituloiset, jotka joutuvat hakemaan toimeentulotukea, menettäisivät
ylimääräisestä lapsilisästä saatavan hyödyn jäämällä osittain vaille
toimeentulotukea. Saarikko väitti, että näin ei kävisi. Hän vain ei
muistanut, että toimeentulotukilakia pitäisi muuttaa. Lain muuttaminen
ei tapahdu hetkessä.
Perussuomalaiset ehdottivat ilmastotoimien lykkäämistä.
Pohjoissavolainen kansanedustaja Minna Reijonen kirjoitti taannoin muun
muassa Karjalaisessa, että lasten tulevaisuus tulee turvata. Siksi
lykkäykset ovat tarpeen.
Vaikuttaa, että perussuomalaiset puheenjohtajaa myöten ummistavat
silmänsä todellisuudelta. He eivät ole nähneet ilmastomuutoksia tai
eivät ymmärrä niitä. Kuivuus vaivaa jopa Eurooppaa, Afrikasta ja muista
alueista puhumattakaan. On se mukavaa lasten kasvaa ja etsiä juomavettä
jostain, mistä sitä ei enää löydy.
Kokoomus puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla on lähtenyt mukaan
tähän urpoiluun. Demaritkin ovat jo näyttäneet vihreää valoa vihreän
siirtymän siirtämiselle. Tutkitulla tiedolla ei taida olla mitään
merkitystä näille päättäjille.
Perussuomalaiset hyväksyvät Euroopasta tulevat pakolaiset ja
maahanmuuttajat. Muut pysykööt poissa. Heidän hätänsä ei ole persujen.
Kokoomus kannattaa tuloverojen alentamista. Se tarkoittaisi, että hyvin
toimeen tulevat pärjäisivät entistä paremmin. Huono-osaisimmat jäisivät
edelleen köyhyysloukkuun.
Verojen alennus pitää kompensoida jotenkin talouden tasapainottamiseksi.
Orpon urpoilua seuranneena arvaan, että julkisia palveluja
heikennetään. Hyvätuloiset pystyvät ostamaan yksityisiltä, vähävaraiset
jäävät palveluja paitsi.
Kokoomuksen hyvinvointiyhteiskunta eroaa selkeästi pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatuksesta. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokainen on oman onnensa seppä. Julkisia palveluja ei juurikaan tarvita tai ne lasketaan minimiin. Jos et pärjää, niin voi, voi.
Hyvinvointivaltio painottaa yhteiskunnan vastuuta kaikista ja etenkinin heikompiosaisista. Vasltio olemme me kansalaiset. Ne, jotka pärjäävät paremmin, kantavat suuremman vastuun yhteisestä budjetista kuin vähäosaiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti