Peruna on pyöreä, se on ihan oikea, lelu aivan makea.
Pääsin tänään maistamaan, miltä tuntuu leikkiä raaoilla perunoilla. Emäntä meni viemään roskia, ja minä onnistuin nappaamaan perunapussin keittiön työtasolta. Olipa mahtavaa! Nehän pyörivät melkein kuin oikea pallo.
Ennen kuin emäntä palasi piilotin kaikki viisi perunaa. Ja söin neljä rakaa kananmukaa kuorineen. Nekin minä onnistuin nappaamaan. Jälkiruoaksi revin kananmunakennon pieniksi palasiksi.
Emäntä ressukka ei ensin tajunnut, mitä oli tapahtunut. Kun sitten peruna kerrallaan esittelin ne sille, niin se rupesi keräämään niitä minulta pois. Pahkurainen. Se houkutteli perunat pois pienillä leivänpalasilla. Tosin luulen, että leipä oli parempaa kuin raaka peruna.
Kananmunien kohtalon emäntä ymmärsi vasta myöhemmin. No, ei se huutanut. Raivasi vain kennon jäänteet ja vähät munien kuoret pois lattialta.
On se emäntä muuten aika hölmö. Se ei ole vieläkään oppinut, että minua ei kannata jättää yksin edes hetkeksi. Olemmehan sentään asuneet yhdessä tänään jo tasan kymmenen kuukautta.
Tunnustan, en minä aina ole näin mahdoton. Emäntä voi rauhassa hoidella asioitaan ja minä odottelen rauhassa. Ainakin useimmiten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti