torstai 9. huhtikuuta 2020

Olipa rankka päivä!

Tämä elämäni ensimmäinen etätyöpäivä oli rankka. Pakko tunnustaa.

Aamutoimeni sujuivat hyvin. Kävin pienellä lenkillä, hain päivän lehden postilaatikosta ja kannoin sisään puita, joilla lämmittää illalla uunia.

Santtu-koirani vaistosi, että ei ole tavanomainen kotipäivä. Kun päästin sen sisälle aamulla itsenäisen ulkoilun (omalla aidatulla isolla pihalla) jälkeen, niin se vain läähätti. Miksi tuo emäntä istuu työhuoneessa jo aamusta? Eikös se lue henkilökohtaiset sähköpostinsa vasta illalla?

Oman pienen tiimimme Teams-palaveriin kirjautuminen tökki. Onneksi jostain kummallisesta syystä hoksasin ottaa yhteyden puhelimen kalenterin kautta. Pääsin mukaan. Työkaverit olivat jo jakaneet tehtävät keskenään. Minulle ei langennut mitään. :) Ehkä kannatti myöhästyä.

Päivän mittaan sain kyllä töitä tehtyä, ihan hyvin, ahkerasti. Ja pidin ainakin osan tauoista, jotka kuuluukin pitää. Silti jotain puuttui, etäyhteyksistä huolimatta. Ne oikeat, elävät työkaverit!

Tekniset ongelmat sain selätettyä työkavereiden ja teknisen tuen avulla. Jospa muistaisin kaiken vielä ensi viikolla keskiviikkona, kun olen taas etätöissä, jopa perjantaihin saakka!

Se tärkein työ, jos emme tarkoita asiakastapaamisia, salassa pidettävien asiakasasioiden kirjaaminen järjestelmään onnistui ilman ongelmia. Jos tämä toimii, niin muilla yhteyksillä ei ole niin väliä.

Santtu-koiranikin asettui nopeasti. Ei pyrkinyt ulos, ei halunnut rapsutuksia, ei läähättänyt vieressä. Nukkui kuten varmaan muinakin työpäivinäni. Heräsi ja oli aktiivinen neljän jälkeen, kun huomasi, että emännän työpäivä päättyi. Tietokone sammui ja sujahti salkkuun, jotta ei unohdu tiistaina työhuoneen työpöydälle, vaan todellakin lähtee toimistolle.

Elämäni ensimmäinen etätyöpäivä oli todellakin rankka. Paljon pidempi kuin lähityössä. Päivän päätteeksi olin ihan pyörryksissä. Ainoa hyvä puoli työpaikalla vietettyyn toimistopäivään verrattuna oli se, että sisäilma oli hyvä. Pyörryksissä oleminen johtui siitä, kun oli uusi tilanne ja keskittyminen vaati erityisiä ponnisteluja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti