Olen aina tiennyt, että jaloistaan kannattaa pitää huolta. Pitää ne kunnossa. Tietäminen ei valitettavasti vielä tarkoita, että oikeasti ymmärtää asian.
On toki asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa hermosäryt ja muut krooniset kivut. Lääkkeet auttavat kyllä jonkin verran, mutta aina ne eivät riitä. Mutta sitten on niitä kipuja, joihin voin itse vaikuttaa.
Tänään kohdallani tietäminen ja ymmärys kohtasivat toisensa. Jalkaparkani ovat reistailleet ja kärsineet jos jostakin syystä. Sen syvemmin asiaan johdattelematta joihinkin kivuista sain tänään helpotusta.
Jalkateräni valittivat, niin vietävästi. Etkö sinä eukko ymmärrä, että tarvitsemme hoitoa. Ja sinä olet se ainoa, joka sen hoidon mahdollistaa.
Valitus oli niin kovaa, että oli pakko ryhtyä toimeen. Pesuvatiin melko kuumaa vettä. Jalkakylpysuolaa. Upotin jalat tähän lähes taivaalliseen kylpyyn. Hieroin jalkateriäni toisiaan vasten. Lilluttelin niitä. Annoin lämpimän olon vallata koko kehoni.
Nautinnollisen lilluttelun jälkeen kuivasin jalkateräni hyvin. Sitten rasvasin apteekista hankkimallani voiteella, jota myös terveysasemani osastonhoitaja minulle suositteli. Samalla hieroin jalkateräni ja pohkeeni oikein antaumuksella.
Vajaan puolen tunnin hoidon jälkeen jalkani kiittivät minua. Ne olivat kevyen tuntuiset. Kivut, joihin en voi vaikuttaa, jäivät jotenkin taka-alalle.
Jalkojen hoito kannataa. Ihan säännöllisesti. Kunpa muistaisin tämän jatkossakin. Jos jalat tokeentuvat pitkän hoitamattoman jakson jälkeen näin hyvin, niin miten hyvin ne voivatkaan jatkuvasti hoidettuina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti