Jäbä on välillä nirso ruoan suhteen. Ei uskoisi, kun kultainennoutaja on. Aiemmat kuusi kultsikkaani hotkivat ruoan heti. Ensimmäinenkin, joka oli ainoa kuten Jäbä on, eikä kilpailijoita ollut.
Jäbäräisen ruoan perusta on kuivaruoka, Jahti&Vahti Energia. Tarjoilen sen veden kera, ei liuoitettuna. Lisään vielä muutaman ruokalusikallisen märkäruokaa, jonka sekoita siten, että maku leviää koko ruokaan. Päälle reilusti rypsiöljyä.
Tämän tarjoilun aloitettuani ei ollut ongelmia. Sitten Jäbä kyllästyi. Rupesin välillä lisäämään märkäruoan sijaan liha-makarooni-laatikkoa, liha-peruna-laatikkoa, maksalaatikkoa - halvinta mahdollista ja vielä punalaputettua. Sitten vielä koiranmakkaraa. Siis vuorotellen.
A vot, kyllä maistui. Aina en muista ostaa tai ei ole punalaputettua. Oman ruokani maustan reilusti, joten sitä en koiralle anna.
Tänään aamulla oli tarjolla vain kuiva- ja märkäruokaa vedellä ja öljyllä höystettynä. Jäbä haisteli kaukaa ja kiersi pois. Annoin kupin olla saavutettavissa aamupäivän. Ei maistunut. Nostin pois ulottumattomiin.
Viiden tienoilla koiruus alkoi osoitta merkkejä, että voisin sittenkin syödä. No, eihän kaveria voi nälässä pitää.
Hieman minua jännitti, kelpaako. Sama ruoka kuin aamulla. Vain uudelleen sekoitettuna. Kuppi tyjeni nopeasti.
Kuten rakas, ihana kummitustyttöni totesi asiasta kerrottuani: Nälkä on paras mauste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti