Päätin tänään ajaltaa K-Market Marjuskaan, kun tiesin, että sieltä sitä saa. Tai olisi jo saanut eilen, mutta ei tullut mieleeni.
Marjuskaan tulee torstaisin uimaharjulaisen Viipukan paistamia kukkoja. Lanttukukko iski mieleeni, ja sitä piti saada.
Kymmenen kilometrin matka lanttukukon perässä ei ollut liikaa. Sain sen, ja nautin. Suurin osa on vielä syömättä ja pakkasessa.
Kassalla maksaessani aloin samalla kysellä, olisiko mahdollista saada jatkossa myös samaisen leipomon hiivatonta ruisleipää, muun muassa riihiruisleipää. Ja yllättäen sitä oli jo!
Kahta eri asiaa hoitaessani sotkeennuin. Etukortti oli jo luettu. Maksukorttini ei mennyt läpi, sillä tarvittiin pin-koodi.
Höyläsin ensin maksukorttini samassa lukijassa kuin etukorttini. Ei tietenkään hyväksytty. Seuraavaksi työnsin kortin hahloon, josta maksun piti lähteä liikeelle. Hylätty.
Rahaa tilillä oli, sen tiesin. Olin ruisleipäinnostuksessani työntänyt kortin väärin päin.
Maksoin ensin ostamani lanttukukon. Ehdotin, että jonossa olevat asiakkaat maksaisivat omat ostoksensa, ja minä vasta sen jälkeen myyjän hakeman leipäni. Tai kaksi, kun en tajunnut sanoa, että yksi riittää.
Ihanat jonottajat sanoivat, että maksa sinä vain ensin. Onneksi leivän maksaminen sujui ongelmitta lähimaksulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti