Terveiseni hyvinvointialueen valtuustolle

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palveluverkosta päätetään torstaina 22.6.2023, kun aluevaltuusto kokoontuu. Lähetin kaikille valtuutetuille ja varavltuutetuille alla olevan viestin, kullekin puolueelle erikseen. Näin siksi, että annoin palautetta joillekin yksittäisille valtuutetuille kuten keskustan Pekka Puustiselle sekä vasemmistoliiton Tapio Hämäläiselle ja Maija Kuivalaiselle. Syynä erilliselle palautteelle oli, että he kaikki ovat puhuneet palveluiden heikon kattavuuden puolesta. Se ihmetyttää minua.

 

Ensi viikolla aluevaltuusto päättää hv-alueen palveluverkosta. Nyt toivon, että teillä riittää selkärankaa osoittaa, ettette hyväksy ehdotettua 2b-palveluverkkoa. Se ei vastaa pohjoiskarjalaisten tarpeita.

Lähtökohtana pitää olla, että kiinteä palvelu on tarjolla jokaisessa kunnassa sekä kaikissa liitoskunnissa mukaan lukien Valtimo, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä ja Tuupovaara. Ehdotuksessa esitetyt välimatkat ja ajoajat eivät pidä lähellekään paikkaansa. Ne on alimitoitettu. Pirskanen ja Felin eivät ole muistaneet käydä ajelemassa oikeissa paikoissa. Esimerkiksi Uimaharjusta ei pääse riittävän nopeasti minnekään, etenkään kun julkisia kulkuyhteyksiä ei ole. Sama koskee muita Joensuun liitoskuntia, Valtimoa, Rääkkylää ja Tohmajärveä. Pitää asua asvaltoidun tien varrella aivan kunnan tai taajaman keskustassa, niin silloin pääsee omalla autolla. Julkista liikennettä ei ole. Ja kaikilla ei ole omaa autoa tai ajo-oikeutta. Maksaako hv-alue ajokortin ja auton hankkimisen? Tuskin.

Joensuussa Rantakylän ja Kontiolahdella Lehmon terveysasemien sulkeminen ja niiden palvelujen siirtäminen Tikkamäelle on mitä suurinta idioottimaisuutta. Molemmissa paikoissa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja samassa rakennuksessa. Se lienee sote-keskusten idea.

Pitää muistaa, että 2b-suunnitelman mukaan Tikkamäki ruuhkautuu valtavasti. Vaikka jotkut luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat sitä mieltä, että paikoituksen järjestäminen ei kuulu hv-alueelle, niin kyllä kuuluu. Asianmukaisen paikoituksen järjestäminen on osa palvelujen järjestämistä. Kaikki eivät pysty kävelemään kilometrien päästä etenkään sairaina. Lapsiperheillekin pitkä kävelymatka voi olla ongelma.

Jos kuitenkin päädytään "liikkuviin" palveluihin, niin ne pitää sementoida päätökseen siten, että jokaisen nykyisen terveysaseman asiakkailla on tieto, minä viikonpäivinä palvelu on saatavana. Palvelun  saamista ei saa jättää "tarveharkintaiseksi", koska silloin ne viranhaltijat, jotka käytännössä päättävät, voivat perusteetta todeta, että ei ole esiintynyt tarvetta palveluille. Vaikka kirjoitan terveysasemista, niin tarkoitan myös sosiaalipalveluja.

Jos liikkuvia palveluja tarjotaan autoista käsin, niin pääsyn autoon tulee olla esteetön. Esimerkiksi se auto, jolla vietiin hammashuollon palveluja koululaisille, ei ole esteettömän ja turvallisen palvelun mukainen.

Hammashuollosta kyseen ollen palvelut pitää turvata jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa kiinteinä palveluina. Nyt niitä on jo karsittu, joten ne palvelut pitää palauttaa.

Yleensäkin liikkuvat palvelut saattavat kuulostaa hienolta asialta, mutta sitä ne eivät välttämättä ole. Jos palvelujen järjestäminen toteutetaan siten, että päivän aikana yksi porukka käy muutassa paikassa, niin se rasittaa työntekijöitä. Se vie työtehoa, ja yhä harvempi asiakas saa palvelua. Jos päädytään liikkuviin palveluihin, niin pitää turvata, että saamme saman lääkärin, samojen hoitajien ja samojen sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien palvelut. Työntekijä ei saa muuttua jatkuvasti.

On joitakin palvelumuotoja, jotka pitää viedä kotiin asti (esim. lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelu, ikäihmisten palvelut), mutta isossa osaa palveluja sellainen ei toimia.

Kun päätätte asiasta, muistakaa ennen kaikkea pohjoiskarjalaisten yhdevertaisuus palvelujen saamisessa. Mikään esitetyista palvelumalleista ei sitä turvaa.