Tämä teksti on sanomalehti Karjalaiseen kirjoittamani yleisönosastokirjoitus. Rajoitetun tilan vuoksi lehti lyhensi otsikon muotoon Työnantajat, katsokaa peiliin.
Keskustelu ikääntyvien ihmisten työurista velloo laajasti. Niin poliitikot kuin työantajat haluavat pidentää työuria. Eläkeputki poistettaneen, jotta yli 60-vuotiaat työttömät eivät voisi jäädä varhennetulle eläkkeelle.
Sinänsä työurien pidentämisessä ei ole vikaa, jos työntekijät ovat kykeneviä tekemään töitä ja haluavat olla mukana työelämässä. Ja heihin suhtaudutaan asiallisesti.
Työnantajien olisi syytä katsoa peiliin, sillä valitettavasti he itse estävät työurien jatkumisen kahdestakin syystä. Kaikissa kyselyissä, joita on viime vuosina tehty, työantajat ovat selvästi ilmaisseet haluttomuutensa palkata ikääntyviä ihmisiä. Ikärajana on ollut 50, 55 vuotta.
Ei työntekijää houkuttele mennä töihin sellaiseen paikkaan, jossa jo lähtökohtaisesti suhtaudutaan kielteisesti yli 50-vuotiaisiin. Ja miten toteutuu yli 60-vuotiaan työttömän työllistyminen, kun kukaan ei tarjoa töitä eikä ota töihin? Mahdoton yhtälö!
Toinen vakava este työssä jatkamiselle on työnantajien johtamistapa. Niin julkisella kuin yksityisellä puolella on laajalti vallalla käskyttävä johtaminen. Huono johtaminen yhdessä työntekijöiden epäasiallisen kohtelun kanssa vaikuttavat koko organisaatiossa ylhäältä alas saakka.
Kun työntekijöitä ei arvosteta eikä kuunnella, niin se näkyy paitsi ikääntyvän niin myös nuoremman henkilöstön jaksamisessa. Se näkyy työhyvinvoinnissa.
Työnantajien olisi syytä miettiä, millaisen työympäristön he luovat. Kun fyysinen ja henkinen ympäristö ovat kunnossa, on mahdollista, että ikääntyvät haluavatkin jatkaa töiden tekemistä.
Työantajien on turha itkeä työvoimapulaa tai sitä, että työurat ovat lyhyitä, jos he itse johtavat ja kohtelevat alaisiaan huonosti. Hyvin johdettu organisaatio ja työntekijöiden asiallinen kohtelu houkuttelevat vanhoja pysymään työssään ja uusia hakeutumaan juuri kyseiseen työpaikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti