Pyydän, älkää naurako. Olen päättänyt ryhtyä Amorin nuoleksi. Vaikka fyysinen olemukseni ja liikkumiseni eivät ensimmäisenä tuo mieleen nuolta, niin terävä pääni toimii nuolen lailla: nopeasti, hiljaa.
Päätökseni Amorin apulaiseksi ryhtymisestä syntyi salamannopeasti. Olin tapaamassa erästä henkilöä, kun tajusin hänen olevan luonteeltaan samanlainen kuin eräs toinen henkilö. Tai ainakin sain sellaisen vaikutelman.
Tätä, jonka luona olin, en tunne kovin hyvin. Ihan hänen ammattiinsa liittyen tiedän hänet. Toisen henkilön tunnen jo paremmin. Olen tuntenut kolmisenkymmentä vuotta. Hän haluaisi kohdata tärkeän ihmisen, jonka kanssa perustaa koti.
Kun tajusin, mikä merkitys minulla saattaisi olla heidän yhteen saattamiseksi, päässäni alkoi tikittää. Kovalevy teki lujasti töitä. Hyvin nopeasti keksin ratkaisun, miten toimia.
Otan tämän pidempään tuntemani henkilön mukaan tukihenkilöksi, kun seuraavan kerran tapaan tämän toisen. En minä oikeasti tukihenkilöä tarvitse, mutta aina voi näytellä. Helläsydämisenä ihmisenä tuntemani ihminen ei voi kieltäytyä, hän ei raaski tehdä sitä minulle. Näin uskon.
Minusta nämä kaksi ovat luodut toisilleen. Luulen. Edustavat samaa ammattiryhmää. Ovat ystävällisiä, rauhallisia, osaavia. Pystyvät selittämään asiat ymmärrettävästi.
Pieni vaara piilee siinä, että en oikeasti tiedä tämän vähemmän tuntemani henkilön siviilisäätyä. Mitään liittoja en lähde rikkomaan, vaikka kuinka hyvä olisi toiveeni saattaa nämä kaksi henkilöä yhteen. Sormusta hänellä ei ainakaan ole kummankaan käden nimettömässä.
Vaarana on myös se, että toisen ulkonäkö ei miellytä. En usko, että kumpikaan heistä olisi pinnallinen, mutta ulkonäölläkin on merkitystä. Sen verran kyllä olen havainnut, että hygieniasta he huolehtivat, kumpikin.
Kun idea Amorin nuoleksi ryhtymisestäni syntyi tämän toisen tapaamisessa, niin aloin heti tutkia tarkemmin huonetta, jossa olimme. Reppu lojui rennosti seinän vierustalla. Se on hyvä merkki. Tämä tapaamani henkilö on reipas. Ei ole turhan tärkeä salkkuihminen. Tosin eivät salkkuihmisetkään välttämättä ole turhan tärkeitä.
Paitsi luonteeltaan (pika-arvion perusteella) nämä kaksi henkilöä sopivat toisilleen myös pituuskasvun perusteella. Kun tapaamisella vertasin itseäni tämän henkilön pituuteen ja samalla mietin, miltä näytän sen toisen henkilön vierellä, totesin, että nappijuttu. Pituuskasvu heillä natsaa myös.
Olen kuullut, että naiset valitsevat vierelleen isäänsä muistuttavan miehen. Jos näin on, niin sitten tämä homma on pielessä. Mikäli sillä tarkoitetaan ulkonäköä. Jos tarkoitetaan luonetta, niin justiinsa juu ihan jetsulleen. Nappijuttu. Pikaisen arvion perusteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti