lauantai 21. maaliskuuta 2020

Korona-aikoja

Nyt on vakava paikka Suomessa. Korona-aika. Tämä vaarallinen virus kun on saanut valtiovallankin puuttumaan asiaan vakavimmalla mahdollisella tavalla - valmiuslailla. Ja tokihan Partsu ottaa kantaa asiaan - omalla tavallaan.

On hyvä, että hallitus toimii ripeästi. Monet ovat kritisoineet, että toiminta on ollut liian hidasta - hitaampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Pitänee muistaa, että jokainen maa tekee johtopäätöksensä sen mukaan, miten viruksen aiheuttama tauti etenee maassa. Ja jossittelu ei auta. Nyt on tehty päätöksiä, joita on syytä noudattaa.

Valitettavasti kaikki eivät noudata. Minä, minä, minä - minä ensin -asenne puskee esiin monella taholla. Onneksi ei kaikkialla.

Ei minulla ole mitään! Minä kyllä aion mennä sinne, tänne ja tuonne! Enhän edes kuulu riskíryhmään! Jos joku muu kuuluu, niin mitä sitten! En minä ole vaarassa!

Hei haloo, ja hyvät hyssykät! Meillä kaikilla on vastuu kaikista. Jos oma napa pelkästään on huomion arvioinen, niin silloin arvot ovat pahasti pielessä.

Vetoankin kaikkiin isovanhempiin, että älkää ottako lastenlapsianne hoitoon muutoin kuin ääritapauksessa. Älkää menkö hoitamaan heitä heidän koteihinsa. Otatte muutoin ison riskin ja kannatte ison vastuun.

Vetoan kaikkiin vanhempiin. Älkää pyytäkö lastenne isovanhempia hoitoapuun sen enempää omaan kotiinne kuin isovanhempien kotiin. Otatte muutoin ison riskin ja kannatte ison vastuun.

Näinä vakavina aikoina vanhempien pitää järjestellä elämänsä muulla tavoin kuin nojautua isovanhempiin. Pitäisikö vanhempien itse jäädä kotiin? Työnantajat lienevät myötämielisiä tässä tilanteessa. Valtiovallan ohjeistusta kannattaa kuunnella!

Kuulin eräältä ystävältäni, että hänen tuttavansa perheineen Tampereen seudulta päätti tulla lomailemaan keskiseen Suomeen vuokramökille, kun siellä ei todennäköisesti ole muita muissa mökeissä. Perheen kannalta hieno asia. Vuokraajan kannalta ei. Vuokraaja on sydänsairas diabeetikko - siis todella riskiryhmässä. Harmi, että hän ei osannut kieltää vieraiden tuloa. Vieraat eivät ymmärtäneet tai eivät halunneet ymmärtää vakavaa tilannetta, vaikka ystäväni asiasta sanoikin. Vieraat ovat sitä mieltä, että mahtaako koko koronavirusepidemia olla edes totta!

Koronaepidemia on vakava asia. En silti ole kauhuissani enkä lietso kauhua. Otan epidemian kuítenkin vakavasti. Astmaatikkona olen todella vihainen niille ihmisille, jotka vähättelevät tilannetta. Meillä on vastuu itsemme lisäksi myös muista. Eikä vain nyt!

Koronaepidemia vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Yritykset, kunnat, kaupungit ja yksilöt ovat ahtaalla. Valtiovalta on tehnyt päätöksen isoista tukipaketeista. Yksi sukulaiseni kritisoi tätä. Kateus ei kanna minnekään. Kaikki mahdollinen tuki on tarpeen.

Oma kotikaupunkini suunnittelee yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista koronaepidemian vuoksi. Kaupunginjohtaja sai laajat valtuudet, joita yksi kaupunginhallituksen jäsen vastusti - perusteluna, että kyse on yt-neuvotteluiden aloittamisesta. Valitettavasti hän oli oikeassa.

Kotikaupunkini henkilöstöjohtaja toteaa tämänpäiväisessa maakuntalehdessä, että nyt odotetaan Helsingistä tulevia ohjeita. Siis mitä ihmettä. Yksi ohje tuli jo, ja kotikaupunkini aikoo olla noudattamatta sitä. Pääministeri Sanna Marin totesi viikolla tiedotustilaisuudessa, että kuntien ei pidä tehdä pikaisia johtopäätöksiä. Hänen toiveensa oli, että lomautuksiin ja irtisanomisiin ei pidä mennä. Tukea kunnille ja kaupungeille on tulossa. Samaa painottaa maakuntalehtemme pääkirjoitussivullaan.

Voisivatko kotikaupunkini päättäjät pistää topin virkamiesten touhuille? Olisiko hyvä odottaa hetki ja katsoa, miten asiat "lutviutuvat"?

Paniikkiin ei ole aihetta. Hutkiminen vaikeuttaa asioita entisestään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti