lauantai 7. maaliskuuta 2020

Kämmejä työpaikalla

Kyllä minulla on hauska työyhteisö. Ei uskoisi virkanaisista ja -miehistä! Aina välillä pitää keksiä joitakin kämmejä, ihan hyvässä tarkoituksessa. Kyse ei siis ole kiusaamisesta.

Mitäpä sanoisit, jos töistä kotiin lähtiessäsi autosi olisi kääritty kelmuihin? Tai joku olisi hiippaillut yöllä kotipihallasi ja peittänyt autosi post-it-lapuilla, kauniilla, värillisillä? Joku saattaisi suutahtaa, mutta ei meidän työporukka. Kämmin "uhri" on nauranut yleensä maikeimmin.

Minua on kohdeltu ihanan lempeästi. Olenhan työpaikallani fyysiseltä iältäni vanhin. Psyykkisen iän osalta en ole ihan varma - välillä lienen kakaramaisin. Täytettyäni pyöreitä vuosia kesällä 2017 palasin töihin palkallisen vapaapäivän jälkeen. Työhuoneeni oli täytetty ilmapalloilla, siis melkein täytetty. Työpöydältä piti ensin siirtää palloja jos jonkinmoisia pois. Tuolillani oli, hmm., sellainen suippo törröttävä ilmapallo. Mihän lienee kuvannut. Kiitos, kun muistitte ikääntyvää ihmistä!

Minä olen tunnetusti kiltti ihminen. En sotkeennu mihinkään kepposeen, paitsi mitä joskus.

Meillä työpaikalla on minuakin lyhyempi työkaveri, jos se nyt on mahdollista. Kerran, kun hän oli palaamassa töihin ansaitulta vuosilomalta, päätimme hieman jekuttaa, tai siis rehellisesti sanoen tehdä kämmin hänelle. Tunnustan näin julkisesti osallistuneeni tähän.

Sähköpöytiä meillä töissä ei ole. Halusimme kuitenkin, että tämä vähän yli 150 senttiä pitkä nainen saa tehdä töitä seisaallaan. Niinpä me kannoimme täysiä kopiokonepaperilaatikoita hänen työpöytänsä jalkojen alle. Jokaisen jalan alle kaksi laatikkoa. Minä olin kantamassa, ja ehkä hieman pöytää pitelemässä, jotta muut, jotka kömpivät pöydän alla, saattoivat asetella laatikot oikeille paikoille.

Kun sitten rakas työkaverimme saapui töihin, niin pöydän yläreuna oli hänen kaulansa korkeudella. Teepä siinä töitä! Ja olikohan vielä samalla kertaa se, kun kannettava tietokone piilotettiin jonnekin?

Toistaiseksi viimeisin kämmi tehtiin tällä viikolla. Meillä töissä on viisi tiimiä, joista neljä tekee aluetyötä. Viides ottaa vastaan tietoja ja hoitaa kiireelliset tapaukset. Yksi tämän viidennen tiimin jäsen oli valitellut alkuviikon, miten tylsää oli töissä. Mitään ei tapahdu! Päätimme piristää häntä.

Tämä minua ehkä lyhyempi työkaveri soitti minun henkilökohtaisesta puhelimestani tämän tylsistyneen työkaverin henkilökohtaiseen työnumeroon tehden ilmoituksen. Lyhyempi työkaveri esittäytyi tekaistulla nimellä ja esitti itseään huomattavasti vanhempaa naista. Lähimmän kaupan pihassa oli tarvetta kiireellisille toimille.

Tylsistynyt työkaveri oikein innostui. Hän ja saman tiimin toinen, joka oli kämmissä mukana, onneksi, lähtivät ajamaan kohti kauppaa. Soittajatyökaveri yritti joutua perään, jotta voisi olla todistamassa pilaa ja estämässä pahoja vaurioita. Koko kämmin tarkoituksena oli saada työpaikalle herkkuja. Olihan tylsistynyt työkaveri jo valittanut siitäkin, kun herkkuja ei ole.

Tylsistynyt työkaveri oli todella nopea. Hyvä, ettei pannut koko kauppaa ja lähialuetta sekaisin. Missä se autettava on? Ha, eihän sellaista ollut! Hänen työparinsa samasta tiimistä, niin nopea liikkeissään kuin muutoin on, jäi tällä kertaa toiseksi. Onneksi oli valvomassa, ettei tylsistynyt työkaveri sentään poliisia paikalle kutsunut!

Kannattiko tämä kämmi? Kannatti, todellakin! Saimme irtokarkkeja, suklaata, keksejä. Ja riemastuttavaa naurua. Lisää tällaista!!! Kiitos feikkisoittaja-työkaverillemme, joka osaa myös (hyvässä mielessä) härskit riimit ja runot! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti