Yksin yökylässä

Morjesta vaan teille kaikille. Toivottavasti teitä on monta, kymmeniä, satoja, tuhansiakin käy.

Minä olen sellainen ihana neljalkainen, valkoinen karvaturri, kultainennoutaja. Olen Santtu, 12 v. Emäntä unohti tietokoneen auki, joten päätin käyttää tilannetta hyväkseni. Kirjoitan plokitekstin. Emäntä kyllä joutuu sen julkaisemaan, koska itse en sitä osaa. Luotan sen verran emäntääni, että se ei sensuroi mitään.

Pääsin viikonloppuna eka kerran elämässäni yökylään yksin. Tuohon naapuriin Riitan ja Juhanin riemuksi ja riesaksi. Oli aika hämmentävää, kun lähdin ilman emäntää. Toisaalta tuntui makoisalta. Mieli oli kyllä oli iloinen. Heilutin häntääni sen merkiksi, että täähän on kivaa. Taisi muuten kaiken kaikkiaan olla eka kerta, kun olin poissa kotoa yön.

Pärjäsin hyvin. Luulen. Naapurit eivät tainneet nukkua kovin hyvin. Sen verran olin jännittynyt, että piti hieman häiriköidä.

Hyvin ne hoiti minua. Harjasivatkin. Emäntä on ollut niin pitkään väsynyt ja kipeä, että perusasiatkin ovat osittain jääneet hoitamatta. Ei hätää, pärjätty ollaan. Ruokaa, vettä ja vähän herkkuja on ollut tarjolla. Niillä pärjätään.Eikä nyt ihan sisällä ole tarvinnut olla. Uloskin tässä huushollissa pääsee. Emäntäkin on ihan ok, ainakin joskus.

Miksi sitten päädyin yksin yökylään? Emännän piti mennä jollekin mäelle, joka viittaa lintuun. Ihan tarkkaan en muista, oliko se varis, tikka vai leivonen. No, väliäkö sillä! Mäki kuin mäki. Aikoi nukkua melkein kuin hotellissa. Hotelleista en tiedä mitään.

Se minua harmittaa, että sen enempää emäntä kuin naapuritkaan eivät huolehtineet paikalle Maria Veitolaa. Olisi ollut niin makeaa katsoa itseään telkkarista. Emännän kanssa sohvalla istuen. Olisi voinut pröystäillä, että katsopas vaan, kuka siellä on. Oletkos itse päässyt telkkariin?

Onneksi ei näin kuitenkaan käynyt. On se emäntä ollut telkkarissa, maikkarilla, silloin entisinä aikoina. Niistä minulla ei ole hajuakaan. tiedän vain, että se puolusti jotakin. Silloinen kulttuurijohtaja jänisti ja pisti luottamushenkilön tilalle. Emännän oli kuulemma parasta pistää parastaan, sillä kummitustätinä oleminen oli katkolla. Sai jatkaa sen Aijan kummitustätinä. Kai se sitten jotenkin onnistui.

Piti minun päästä toiseenkin yökylään. Yhden emäntäni ystävän Tuulan luokse. Kyllä minä sinne asti pääsinkin. Yhdessä Tuulan kanssa saatoimme emännän sunnuntaina taas sille mäelle, mikä lienee. Yritin näyttää surkealta, kun emäntä jäi kyydistä. Ei se tiennyt, miten mukavalta minusta tuntui. Taas yksi yö yökylässä ilman emäntää. Kyllä kaksitoistavuotiaan pitää päästä kokemaan muutakin kuin elämää emännän kanssa.

Joku lääkärin planttu pilasi kaiken! Päättikin vapauttaa emännän sieltä mäeltä. Ei vain vapauttaa, vaan pistää ulos. Ihmisten asioista en oikein ymmärrä, mutta emäntää taisi hieman pelottaa yllättävä kotiin pääsy. Taisi miettiä, käykö tässä huonosti.

Ei käy, jos minusta riippuu. Vaikka emäntä onkin tylsä, ainakin välillä, niin on se rakas.

Emännän kommentti: niin olet sinäkin Santtu, rakas.

PS. Huomasin, että emäntä oli hieman mustasukkainen, kun Tuula toi meidät kotiin. Sen verran kaihoisasti katselin Tuulan perään. Olisi ollut niiin mukavaa kokea yö Tuulan kotona. Päivällä kun oli kivaa tekemistä. Ja Tuulan levätessä oli mukava makoilla sen sängyn vieressä. Kuulemma samalla paikalla kuin Kirppukin, se Tuulan koira, joka ei ollut kotona. Miksikähän? Pelkäsikö minua vai oliko sekin mustasukkainen? Tiedä noista naisista ja nartuista!