Mummi (yli 80 v.), joka ei ole minulle mitään sukua, mutta pidän häntä kakkosäitinäni, kaatui ja joutui sairaalaan. Lonkka murtui. Tällä hetkellä hän on terveyskeskuksen vuodeosastolla. Siirtynee huomenna maanantaina vanhainkotiin/palvelutaloon.
Kävin katsomassa häntä eilen. Sydämeeni koski, niin hauraalta hän siinä sängyssä maatessaan näytti.
Iloinen asia oli, että huoneeseen tullessani hän ei ollut yksin. Oli nuorempaa sukupolvea lapsenlasta myöten. Ja vähän ajan kuluttua tuli vielä yksi tytär ja tämän tytär. Tämä mummin tyttärentytär, joka on aikuistumassa, on käynyt lukemassa hänelle. Tädit toivoivat tyttärentyttären lukevan myös heille, kun tällä on niin ihana ääni.
Nyt minäkin haluan! Mitenkähän keksin tekosyyn, että hän tällaiselle käytännossä vieraalle ihmiselle tulisi lukemaan?! ;)
Siinä me rupattelimme niitä näitä. Välillä mummi keskipisteenä, ja välillä muusta, kun mummi oli selvästi väsynyt.
Mummin huone oli kahden hengen, mutta hän sai olla siinä yksin. Osasto 3B:n henkilökunta oli antanut ymmärtää, että koska mummin luona käy paljon väkeä, näin on parasta. Olivat sanoneet, että ainakin jotain mummi on tehnyt oikein. Olisipa näin kaikilla vanhoilla, ja nuoremmillakin!
Eilen lauantaina lähdin kotiin mummin luota siinä puoli kolmen tietoilla. Ennen kahdeksaa sain WhatsAppilla todella ihanan kuvan. Mummin tytär, joka on kouluttautunut lääkintävoimistelijaksi, oli saanut mummin istumaan sängyn laidalle! Kuvassa mummi näytti huomattavasti virkeämmältä kuin sängyssä maatessaan. Näin pienillä asioilla tehdään ihmeitä!
Ihanaa on myös se, että mummin paikalla olleet tyttäret kertoivat osaston henkilökunnan tekevän parhaansa, jotta kaikki siellä olevat potilaat saadaan virkeämmiksi. Kiitos osaston koko henkilökunnalle! Mummi on hyvässä hoidossa.
Parasta kaikessa on se, että mummin lapset ovat tavalla tai toisella mukana jakamassa huolta ja osallistuvat mummin hoitoon. Siitä riippumatta, missä päin Suomea he asuvat. Näin olen ymmärtänyt.
Maailma ei ehkä sittenkään ole niin kamala kuin ajatellaaan. Hyvää löytyy, ainakin jos haluamme löytää. Ongelmia piilottamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti