Viime perjantaina biojäteastiani katosi. Ei minulta, mutta Puhas Oy:n jäteauton kuljettajalta. Enpä olisi uskonut.
Olin lähdössä töihin aamulla seitsemän aikaan. Peruuttaessani autoani autokatoksesta kuulin piippauksia, jotka olivat merkki peruuttavasta isosta autosta. Arvasin jäteauton saapuvatn.
Jäin kiltisti odottamaan. Sieltä se auto peruutuspeilin ja sivupeilien näkymään ilmestyi. Oikeasta sivupeilistä näin, kuinka kuljettaja tyhjensi jäteastian auton suureen nieluun.
Vasta illalla kotiin palattuani tajusin, että tyhjennetty oli vain poltettavan jätteen astia. Biojäteastiassa olivat vielä kaikki ne hedelmien ja perunankuoret, suodatinpussit kahvinporoineen sekä muut kyseiseen astiaan kuuluvat biojätteet. Ei siis tyhjennetty. Vuorossa olikin auto, joka keräsi niin sanotun sekajätteen, biojätteen keräsi toinen.
Viikonloppuna annoin palautetta Puhakselle sähköpostitse. Vastaukseksi sain, että kuljettaja ei ollut löytänyt biojäteastiaani! Olin ihan äimänkäkenä.
Siis mitä? Piti mennä ihan pihalle tarkistamaan, olinko nähnyt näkyjä. Olinko seonnut aivan täysin? Aamulla töihin lähtiessäni astia oli paikallaan. Niin oli muuten vieläkin.
Siis uudestaan sähköpostia kirjoittamaan. Kerroin, että siellä se biojäteastia nököttää poltettavan jätteen astian vieressä talousrakennuksen edessä. Siis sen astian vieressä, joka aamulla tyhjennettiin!
Viestiä kirjoittaessani hoksasin mainita, että meidän kylällä parilliset talojen numerot ovat vasemmalla ja parittomat oikealla. Siis toisin kuin monessa muussa paikassa kuten maakuntamme pääkaupungissa.
Vaikka minulla ja naapureillani talojemme etupuolella seinässä on selkeästi osoitettu, mikä on numero, niin silti kuljettaja eksyi. Ajoi minun kannaltani väärään pihaan. Siellä kuten muillakin naapureillani on kompostori.
Mutta ei mitään. Biojäte haetaan myöhemmin sovitusti. Onneksi viilenee, niin ei rupea haisemaan. Vai viileneekö sittenkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti