Viime viikkoina olen törmännyt kummallisiin, tietenkin nimettömiin
mielipiteisiin sanomalehti Karjalaisen tekstiviestipalstalla. Kyse on rajusta
vastakkainasettelusta julkisen - yksityisen sektorin työntekijät sekä
eläkeläiset - nuoret työssäkäyvät.
Yksityisen sektorin, etenkin vientiteollisuuden työntekijät ovat
röyhistelleet rintaansa ja väittäneet elättävänsä julkisen puolen
työntekijät. Siis mitä?!
Olen kuntayhtymän palveluksessa ja omasta mielestäni hankin itse
elantoni, ihan omalla työlläni. Ei ole näkynyt sen enempää paperi- kuin
metallimiehiä tai -naisia rahaa tarjoamassa. Ei ole kysytty, saanko
elättää sinut!
Valtio nimeltä Suomi tarvitsee viennistä saatavia tuloja. Se
tarvitsee myös sisämarkkinoita ja julkisen sektorin tarjoamia
palveluita. Ilman julkisten alojen työpanosta maamme ei toimisi sen
enempää kuin ilman vientiäkään.
Verotuloilla maksetaan palvelut, joita me kaikki tarvitsemme ja
käytämme, niin Pekka Perhetyöntekijä kuin Paula Paperityöntekijäkin.
Julkisella puolella työskentelevät maksavat veroja siinä missä muutkin
Nuoret, ja ihan aikuisemmatkin väittävät, että eläkeläiset ovat
elättejä. Työssä käyvät maksavat heidän elantonsa, mukamas. Työuransa
päättäneet ovat aikoinaan maksaneet oman osuutensa eläkkeistään. Aivan,
kuten laki on kulloinkin määrännyt.
Itse olen maksanut jokaisesta palkastani osuuteni eläkekassaan
18-vuotiaasta alkaen. Sittemmin valtio nimeltä Suomi ryösti maksamani ja
työnantajieni osana palkkaani maksaman osuuden takautuvasti viideltä
vuodelta. Eläkettä alkoikin kertyä vasta 23-vuoden iästä.
Kun sitten aikoinaan jään eläkkeelle, en aio kantaa syyllisyyttä
saamastani eläkkeestä. En koe, että sisarteni lapset esimerkiksi
elättäisivät minut. Tai naapurini lapset. Ihan olen omalla arvokkaalla
työlläni eläkkeeni ansainnut.
Toivon, että tällainen vastakkainasettelu lopetettaisiin, sillä se ei
johda mihinkään hyvään. Meitä kaikkia tarvitaan, jos oikein ajatellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti