Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen lähestyi työntekijöitä
videotervehdyksellä. Hänen mukaansa alkuvuosi on mennyt monelta osin
hyvin, ja Siun sote menee parempaan suuntaan.
Jos menee hyvin ja parempaan suuntaan, niin mistä tämä henkilöstössä suurta huolta herättävä viesti juontaa juurensa?
Jos kulujen hallinta on ongelma, johto ja luottamushenkilöt kantavat
vastuun. Työntekijät eivät ole tulosvastuussa. Talouden ajattelu
työntekijöillä ei ole edes aina mahdollista. Perheet tarvitsevat
palveluja, ja ne on hankittava, lakisääteisiä kun ovat ainakin
lastensuojelussa.
Työnantajalla on vastuu huolehtia, että työntekijät voivat keskittyä
olennaiseen. Jos hoitohenkilökunnan pitää siivota ja jakaa ruokaa, niin
keskittyminen olennaiseen on kaukana.
Olennainen on jäänyt myös jatkuvien muutosten varjoon. Työntekijät ovat milloin
yhden alueen työntekijöitä, milloin toisen. Milloin on yksi esimies,
milloin toinen. Oman työhuoneen sijainnistakaan ei aina ole varmuutta.
Järkyttävää, että toimitusjohtaja epäsuorasti väittää työntekijöiden puuhastelevan mitä sattuu. Jos on yksittäisiä
työntekijöitä, jotka eivät ole tehtäviensä tasalla, esimiehen vastuulla
on puuttua asiaan.
Pirskanen puhuu vastuuttomasta toiminnasta. Kysyy, ovatko oikeat
henkilöt oikeilla paikoilla. Minä kysyn, luottaako hän työntekijöihinsä.
Arvostaako hän heitä? Koin puheen uhkaavaksi erityisesti lähiesimiehiä
kohtaan.
Lainsäädännön noudattamiseksi rivityöntekijöiden lomautukset ja irtisanomiset eivät ole mahdollisia.
Työhyvinvointipäällikön Kati Koppisen kommentti Karjalaisen
verkkosivulla oli asiaton. Asioista pitää puhua suoraan. Tapa, jolla
Pirskanen asiat esitti, ei paranna työhyvinvointia, päinvastoin!
Odotan mielenkiinnolla rakennemuutosta. Toivottavasti
linjaorganisaation suuntaan muokkaaminen tarkoittaa sitä alkuperäistä
ajatusta, jonka Pirskanen valitettavasti muutti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti