Tasan vuosi sitten Jäbä jäbäräinen muutti meille syntymäkodistaan. Keli Vesannolla oli kamala: räntää, lunta, perillä tullen mennen mäkinen ja mutkainen lopputie oli erittäin haastava, kun olisi pitänyt kiihdyttää mäkien alla, mutta mutkaisuus ja sohjoisuus haittasivat.
Vuosi on mennyt nopeasti. Haukkumista, huutamista, rapsuttelua, pusittelua, leikkimistä ja oppimista. Ja yhteistä laiskottelua.
Ja kuva seuraavana päivänä, kun piti tutustua omaan pihaan. Syntymäkodissahan Jäbä sisaruksineen pääsi ulos vain kerran, kun me ostajat kyseltiin, onko totutettu ulkoilmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti