torstai 6. lokakuuta 2022

Jäbän jorinat - Metsästysviettini heräilee

Linnut ovat mielenkiintoinen asia. Aivan pienestä pitäen olen kiinnittänyt niihin huomiota, mutta vasta nyt olen alkanut ymmärtää niiden merkityksen.

Se merkitys ei ole sitä, että katselen hanhien suuntaavan kohti etelää. Eikä se ole sitä, että kuuntelen viserryksiä, jotka kuuluvat puista ja taivaalta.

Lintujen merkitys on siinä, että minä koirana voin "metästää" niitä. On ollut jo monta kohtaamista, jolloin olen päässyt kiinni sellaiseen mehevään lintuun. Aina ne ovat vain päässeet karkuun - lentämällä pois.

Tässä yksi päivä jokin lintu (emme nahkamutsin kanssa ennättäneet nähdä mikä) oli aivan saatavilla. Kun se pyrähti, minä onneton ensin säikähdin ja sitten lähdin perään. Se nimittäin laskeutui aidan sisäpuolelle.

Mutta kuinka ollakaan. Kun ryntäsin sen luokse, se pakeni - lensi pois.

Ehkä näin on hyvä. En olisi kuitenkaan saanut syödä sitä siinä. Ja nahkamutsi ei ehkä osaisi nylkeä sitä eikä valmistaa siitä ruokaa.

Hyvää kuitenkin tekisi, jos löytyisi joku sorsastaja tai muu lintujen metsästäjä, joka tarvitsee apuria. Se voisi kouluttaa minut siihen. Kävisimme metsällä, ja sitten se veisi minut takaisin nahkamutsin luokse. Olisi muuten aika makeaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti