Jäbä ja minä olemme saaneet uuden perheenjäsenen. Se ei asu pysyvästi meillä. Se ilmestyy yleensä noin kello yhdentoista aikaan päivällä. Kelloa sen ilmestymisestä ei voi tarkistaa.
Kun se ensimmäisen kerran pyrkiytyi perheeseemme, en tajunnut, mikä se on. Musta, kiipeää puussa, tulee alas kömpelösti takaperin. Oli sen verran kaukana pihan takaosassa, että en edes nähnyt sitä kunnolla.
Seuraavalla kerralla ilmestyessään pihaamme se osoitti olevansa kaikkea muuta kuin kömpelö. Kiipesi ketterästi puuhun, hyppäsi toiseen puuhun oksalta oksalle. Välillä vilkuili ympärilleen, muuten toimi rohkeasti. Alkoi härnätä Jäbää.
Kyllä. Oravahan siinä. Mutta ei tavallisessa värityksessään. Aivan musta. Nimesin sen Osku Oravaksi.
Aloin selvittää turkin väriä. Mustia oravia on todellakin olemassa. Pohjoisimpana niitä on yleensä ollut Virossa. Myös Turussa on niitä nähty. Se oli löytämieni tietojen (Suomen Luonto -lehden) mukaan harvinaista.
Harmittelen, että en ole Oskun ketteryyden vuoksi onnistunut saamaan siitä kuvaa. Reilun viikon ajan se on pihapiirissämme hypellyt, joten värityksestä ja siitä, että se on orava, olen varma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti