Olen usean kymmenen vuoden aikana nähnyt aivan pähkähulluja unia. Milloin useammin, milloin harvemmin.
Ensimmäinen, jonka muistan, liittyy mäkihyppyyn. Hyppäsin, en muista kuinka korkeasta mäestä. Hyppäsin kuitenkin, ja pidemmälle kuin Matti Nykänen. Ja tietenkin tein komeat telemarkit.
Viime yönä yksi hulluistaunista oli todella hullu. Istuin ulkona muutaman ihmisen kanssa. En tuntenut heitä. Katselimme taivaalle. Ilmassa oli vaakasuoraan viritetty vaijeri, jota pitkin liukui henkari. Siinä oli talvivaatteita ripustettuina. Muuten mustia, mutta toppatakki oli okranvärinen.
Sitten huomasin puiden latvassa jättikokoisen jäniksen, tai ehkä rusakon, mustan. Sillä oli todella pitkät riippukorvat. Kun se kääntyi, sillä olikin pitkä, tuuhea häntä.
Sitten vaijeria pitkin liukui toinen henkari talvivaatteineen. Tällä kertaa toppatakki oli tummansininen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti