Sain "vastauksia"

Jokin aika sitten pyysin Siun sotea vastaamaan esittämiini kysymyksiin palveluverkkoa koskien. Pyysin myös perusteluja tehtyihin päätöksiin. Tulihan niitä "vastauksia", ei lehteen vaan henkilökohtaiseen sähköpostiini, mitä pidän epäasiallisena. Julkiseen kyselyyn vastataan julkisesti.

 

Aluejohtaja Leivosen laatimassa sähköpostissa, jonka myös Pirskanen, Mustonen ja Mäkisalo-Ropponen saivat kopiona, ei ole mitään konkretiaa. Miten palvelustraegia on valmisteltu? Vastaus: se perustuu parhaaseen mahdoliseen tietoon ja laadittiin aluehallintoviraston määräyksestä aiempien esteellisyyksien vuoksi.

 

Mitä säästöä palveluverkko tuo? Vastaus: 30 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä ostopalveluiden vähentämisestä ja  turhista toimitiloista luopumisestsa. Kysyn, ovatko toimitilat turhia, kun meitä asiakkaita riittää välillä pilvin pimein pienilliekin terveysasemille. Olemmeko me turhia?

 

Kysymykseeni keskitettyjen palveluiden paremmuudesta en saanut kuin ympäripyöreän vastauksen. Yhdenvertaisuus-kysymykseeni Leivonen väittää asukkaiden saavan palvelut yhdenvertaisesti. Pitäisikö aluejohtajan tarkistaa sanan tosiasiallinen merkitys! Yhdenvertaisuutta terveyspalveluissa on, että jokaisella on oikeus lääkärin ja hoitajan lähipalveluihin. Digipalvelut voivat olla vain täydentäviä.

 

Kyselyyni matka-aikojen selvittämisestä Leivonen kirjoitti, että ne saa selville tiekartasta tai Google-mapsin avulla. Jokainen niitä käyttänyt tietää, että ajat ovat niissä reippaasti todellisia lyhyemmät.

 

Sosiaalipalvelut järjestetään lähipalveluina. Miten Siun soten johto ymmärtää tämän? Joensuun uusi sote-keskus on Leivosen mukaan tarpeen, koska se palvelee yli puolta maakunnan asukkaista. Se niistä lähipalveluista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

Haluan vastauksia, Siun sote

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen (Siun soten) valtuusto päätti uudesta palveluverkosta äänestämällä. Vasemmistoliiton kaikki valtuutetut sekä kaksi keskustan ja liike nytin ainoa  valtuutettu jättivät eriävän mielipiteen.

 

Vahvistettu palveluverkko tarkoittaa rajua palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden heikkenemistä. Erityisesti tästä kertoo se, että sote-palvelupisteissä ei enää lääkäriä nähdä. Muidenkin palveluiden saatavuus on kyseenalaista. Sote-asemienkin palvelut ovat kiikun kaakun.

 

Kokousta seuratessani kysymyksiä heräsi paljon. Haluankin vastauksia ja perusteluja, miten esitykseen ja ratkaisuun päädyttiin. Suuntaan kysymykseni Juha Mustoselle, Merja Mäkisalo-Ropposelle, Kirsi Leivoselle ja Ilkka Pirskaselle.

 

Mitä säästöä uusi palveluverkosto tuo? Miten keskitetyt sote-keskukset selviävät paremmin kuin hajautetut laaja-alaiset palvelutoimipaikat? Miten lääkäri tai hoitaja on edullisempi sote-keskuksessa kuin sote-asemalla tai -pisteessä?

 

Miten valmistelussa on päädytty, että toiset ovat oikeutetuimpia palveluihin kuin toiset? Miten esitetyt ajo-ajat palveluiden pariin on selvitetty? Hurjasteliko strategiajohtaja ajosimulaattorilla läpi alueen? Maakuntaa reilu parikymmentä vuotta edestakaisin työn vuoksi ajaneena voin todeta, että ajoajat ovat huomattavasi pidemmät. 

 

Miten sosiaalipalveluiden käy? Aluejohtaja Leivonen totesi Karjalaisessa niiden olevan puolet sote-palveluista. Nyt niistä vaietaan.

 

Miksi Joensuuhuun halutaan rakentaa kallis sote-keskus? Nykyinen hajautettu palveluverkko on toimiva. Eikä kukaan ole jäänyt heitteille.

 

"Tarpeen mukaan"

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, jota Siun soteksi myös kutsutaan, on päättämässä palveluverkostaan. Tietojen mukaan palvelupisteillä tarjotaan palvelua "tarpeen mukaan". Kuvaako piste-ilmaisu palvelun tasoa - olematonta ja huonosti löydettävää?

 

Kuka määrittää tämän tarpeen? Miten kyseinen henkilö tai ryhmä pystyy ennustamaan esimerkiksi Joensuun pitäjissä asuvien tarpeet? En ole havainnut yhtään sellaista taituria sen enempää viranhaltijoissa kuin luottamushenkilöissäkään.

 

Aluevaltuuston tulee päättää, että myös palvelupisteissä järjestetään kiinteät hoitajien JA lääkäreiden vastaanottopäivät, viikoittain. Päiviä pitää olla useampi. Maakunnan asukkaiden on saatava palvelut yhdenvertaisesti. Ei niin, että Joensuun kantakaupunki kukoistaa ja muut alueet kärsivät.

 

Siun sote voisi ottaa mallia Oulusta. Siellä, missä siirryttiin omalääkäri-järjestelmään, hoidon saatavuus ja tuloksellisuus parani. Erikoissairaanhoitoa tarviaan huomattavasti vähemmän. Jo lyhyessä ajassa on syntynyt säästöjä. Ei ole tarvinnut arpoa, millaiset ovat asiakkaiden tarpeet.